Vasamuseen

For further information please visit the English version of our website.

Vasa on mailman ainua säilyny 1600-luvun laiva, missä vieläki on 98 % orkinaaliosia jäljelä ja koristettu satoila veistoksila. Vasa on uniikki taijeaare ja on yks mailman parhaimista nähtävyyksistä.

Laiva näytethään Tukholmassa omassa spesiaalirakenetussa myseeymmissä, Ruottin pääkaupunkissa. Vasan ympärilä on ykstoista eri näyttelyitä, hyvin varustettu kauppa ja korkealaatunen ravintola. Myseeymmissä annethaan esittelyitä joka päivä. Filmi Vasasta on yheksänelä kielelä. Vasamuseummi on Skandinaavin enniiten vierailtu myseeymmi. Pelkkä Vasa saatta olla Tukholman reisun arvonen. 

LAIVA UPPOSI

10 aykysti 1628 suuri sotalaiva pani seiliä ja aikoi jättää Tukholman haminan. Se oli aivan vasta rakenettu ja oli saanu nimen Vasa, jälkhiin vallassa olevan Vasasuvun asesjöltistä. Laivan sivula oli ikkunoita mistä kanuunat pistit ulos ja niilä ammuthiin saluuttia. Kunnioittavaa lähtöä piti juhlia.

Hithaasti se suuri laiva seilasi haminan ulosreittiä kohti. Yhtäkkiä tuli tuulenpuuska ja Vasa keikahti, mutta oikasi kuitekki ittensä ylös.Sitten tuli toinen tuulenpuuska ja laiva pani makkoilheen syrjäle. Vettä alkoi koskena tulheen sisäle avvoimitten kanuunalunkitten kautta. Vasa upposi. Laivan suunile 150 miehistöstä vähhiinthääns 30 mutta piian niin paljon kun 50 kuolit. Se piti mennä 333 vuotta ennen kun Vasa uuesti näki päivän valoa. 

LÖYTÄJÄ

Privaattitutkija Anders Franzén alkoi hakemhaan Vasaa varhain 1950-luvula. Jo lapsena se oli ollu kiinostunu vraakista jokka olit kotitalon ulkopuolela Tukholman saaristola. Laivatoukka (Teredo Navalis), joka syöpi puuta mailman merilä, ei viihty Itämeren vähäsuolasessa veessä. Anders Franzén yhisti sen tion siihen ette suuria laivoja oli menetetty Itämerelä. 1956 Anders Franzén löysi kaonheen laivan Vasa.

AIKANSA ISO

Vasa rakenethiin Tukholmassa hollantilaisen laivarakentajan Henrik Hybertssonin johola. Apuna hällä oli kirvesmiehiä, pykyriä, kuvaveistäjiä, maalaria, klasimestaria, seilinraataria, pajamiehiä ja paljon, paljon muita – kaikkians 400 henkilöitä.

Tillaaja oli Ruottin kuninkas Kustaavi II Adolfi. Se meni noin kaks vuotta rakentaa Vasan. Vasala oli kolme mastia, saattoi kantaa kymmenen seiliä, mittas 52 metriä lalvasta pohjapuuhun, oli 69 metriä pitkä ja painoi 1200 tonnia! Kun laiva oli valmis se oli yks voimakhaimista laivoista ikinä nähty.

MIKSIS VASA UPPOSI?

Tänä päivänä saattaa tarkoin räknätä ulos kuinka venheen pittää rakentaa tullaksheen merikelposeks. 1600-luvula käytethiin sen eestä mittatabellia kuinka hyvä laiva pittää olla rakenettu. Vanhoissa dokymentissä saattaa nähhä ette suunitelmat muutethiin jo kun laivanrakenus alotethiin.

Kuninkas halusi saa enemän kanuunia kun tavalisesti. Mitat joita käytethiin Vasale ei ennää pitänheet paikkaa ja saithiin jatkossa rakentaa kokemalla. Vasa rakenethiin korkeaks kannen pääle. Siinä oli kaks sisälerakenettua kantta kanuunoile. Isot kivimolkarheet, painolasti, panthiin laivan pohjale joka esti ettei se tullu säseräks. Mutta Vasa tuli liian raskhaaks laivan pääli osassa ja 120 tonnin painolasti ei riittäny.

MIKSIS VASA RAKENETHIIN?

Vasasta oli tarkotus ette se tullee olemhaan tärkeä laiva Ruottin sotalaivastossa. Laivassa oli 64 kanuunaa, suuriin osa 24 pundin kanuunankuulile (rapea 11 kiloa). Ruottila oli parikymmentä sotalaivaa mutta ei yhtään missä oli niin paljon ja raskhaita kanuunia kun Vasassa.

Vasa piti luultavasti seilata Puolhaan, joka oli viholinen monta vuotta taaksepäin. Puolassa hallitti kuninkas Sigismund, Ruottin kuninkhaan nepokka. Näilä ruhtinhaila oli sama isoisä ja Sigismund oli ollu regentti Ruottissa mutta oli pakotettu jättämhään sen katolisen uskonon takia.

KOSKAS VASA OTETHIIN YLÖS

24 aprillia 1961 Vasa löi läpi veenpinnan monen vuen valmistelun jälkhiin. Nyt oli vain jäljelä ette ottaa halthuun Vasan. Laiva joka on ollu veessä niin pitkhään ei mene vain kuivauttaa ilmassa. Sillon se halkeais ja putois palashiin.

Ensiks pruutathiin vettä Vasan pääle sillä aikaa kun ootethiin ekspertitten ratkasua kuinka ottaa halthuun vraakin. Säilytysaine joka valithiin oli polyetylenglykol (PEG), joka on veessä lioutuva vaksiprutykti joka hithaasti painuu puuhun ja korvaa veen. PEG pruutaus kesti monta vuotta.

VEISTOKSET

Kun Vasa otethiin ylös sitä seurasi enemän kun 14 000 irtonhaisia puupalasia, muun muassa 700 veistosta. Osat säilytethiin eriksheen ja panthiin sitten takashiin laivhaan, giganttinen pysselin työtä.

1600-luvun sotalaivat ei olheet ainuasthaan sotakonheita mutta kans kelluvat palatsit. Vasta pelastetuissa veistoksissa oli jälkiä kullasta ja färistä. Nykyaijan analyysit näyttävät ette veistokset olit maalatut kirkhaissa färissä, osittain ulkokullatut, ja ette tausta oli ollu punanen. Veistokset kuvvaavat leijonia, raamatulisia sankarheita, roomalaisia keisaria, meriolentoja, kreikkalaisia jumaloita ja paljon muuta. Koristelut kunnioitit Ruottin kuninkasta ja ilmasit hänen valtaa, sivistystä ja poliittisia pyrkimyksiä.

KUINKAS VASA VOIPI TÄNÄ PÄIVÄNÄ?

Vasan huoltamisen ja tukemisen työ on vieläki käynissä. Stabiili klimaatti on erittäin tärkeä säilytykselle. Vuositten aikana pohjala olevat rautapultit ruostuit pois ja aihkipuu mustui ruostheesta. Lopussa vraakkia piti puutapit yhessä. Saastheet veessä muuttui mun muassa svaaveliks joka tänä päivänä on suurissa määrissä puussa. Svaaveli painaa ulos ja reakeeraa hapon kans. Sillon kehittyy svaveelsyyraa joka ei ole hyvä puule mutta vaaraton sille joka vierailee myseeymmiä. Käynissä oleva tutkimus hakkee keinoja kuinka säilyttää Vasa tulevaisuuele.

AIKAKONE VASA

Aika seisahti laivassa kun se upposi. 1961 nostethiin ylös yhen 1600-luvulta asti koskemattoman osan. Tuhansia löyöksiä kertovat histuuriansa joka tuli valhoon. Täältä löytyi sekä ihmisitten luujäänöksiä ja heitten omia kampheita ja laivan varustheita.

Vasan kuus seiliä joita ei oltu panttu ylös katastroofin aikana makkoilit savessa ja muassa. Net olit haurhaat kun hämpinverkkoja mutta on nyt säilytettynä ja on mailman vanhiimat säilytetyt seilit! Tutkimus löyöksistä on vieläkin käynissä. Myseeymmin näyttelyt kuvvaavat uniikit löyökset ja antaa elämää menheele aijale ja sen aijan ihmisile. 

VASAMUSEEN VIERAILU

Aukiaijat

2 janyaari – 31 mai ja 1 septemberi – 30 desemberi
kl 10.00-17.00, keskiviikkona kl 10.00-20.00
(Vasamuseen ravintola kl 10.00-16.00)

1 jyyni – 31 aykysti
kl 8.30-18.00
(Vasamuseen ravintola kl 9.30-17.30)

31 desemberi
kl 10.00-15.00
(Vasamuseen ravintola kl 11.30-14.00)

Kiinni 1.1, ja 23-25.12.

Sisäänpääsy hinnat

Raahvaat 130 SEK
Lapset (0-18 vuotta) 0 SEK
Opiskelijat (opiskelijalekitimasjuuni) 110 SEK

Englantinkielisiä esittelyitä myseeymissä tapahtuu monta kertaa joka päivä.
Esittelyn ryhmile missä on enemän kun 9 henkilöä häätyy varata etukätheen.
Englantinkielen puhheela eli tekstilä filmi Vasasta näytethään päivittäin monta kertaa tunnissa.
Filmiä muila kielilä saattaa kans varata etukätheen.
Varraukset: bokningen.vasa@maritima.se

Näin sie tulet Vasamuseethiin

Myseeymmi on Djurgårdenila, oikeala puolen Djurgårdenin siltaa. Vierailuosote on Galärvarvsvägen 14, Tukholmassa.
Kävely Sentraaliasemalta (30 min) eli tunnelbaana asemalta Karlaplan (10 min).
Raitiovaunu 7 Hamngatan asemale Nordiska museet/Vasamuseet.
Bussi 69 Tukholman sentraaliasemalta ja Sergelin torilta pysäkheele Djurgårdbron.
Bussi 67 Karlaplanilta pysäkheele Nordiska museet/Vasamuseet.
Färi Slussenista/Gamla Stan, ja kesäaikana kans Nybroplanilta.

Djurgården

Djurgården on fantastinen vapa-aijan- ja huvikeskus Tukholman keskiosissa. Saari, joka kerran oli kuninkhaalinen jahtimaa, on satoja vuosia ollu vihreä paratiisi tukholmalaisile. Tänä päivänä tullee miljoonia ihmisiä tänne. Täälä on mailman ensimäinen ulkoilualue myseeymmi, Skansen, Junibacken, Gröna Lundin tivoli, Vasamuseummmi ja paljon houkuttelevaa.

Turistibyssilä

Turistibussin parkkeerinki on myseeymmin ulkopuolela.

Biililä

Djurgårdenilla on aika vähän parkkeerinkipaikkoja.
Parkkeerinkipaikkoja on ennen Djurgårdsbronia, pitkin Strandvägeniä ja Narvavägeniä.