Vasa-museo

Suomi

Vasa-laiva on maailman ainoa jäljellä oleva 1600-luvulla rakennettu laiva. Yli 95 prosenttia sen alkuperäisosista on säilynyt, ja sitä koristavat sadat veistokset. Vasa on ainutlaatuinen taideaarre ja yksi maailman huomattavimmista turistinähtävyyksistä.

Laiva on esillä Tukholmassa sitä varten rakennetussa museossa, jossa on myös yhdeksän siihen liittyvää näyttelyä, hyvinvarustettu kauppa ja korkealuokkainen ravintola. Vasa-laivasta kertovaa elokuvaa esitetään kuudellatoista eri kielellä. Vasa-museo houkuttelee vierailijoita enemmän kuin mikään muu museo Pohjoismaissa. Tukholmaan kannattaa tulla jo yksinomaan Vasa laivan takia.

HAAKSIRIKKO

10. elokuuta 1628 suuri sotalaiva nosti purjeet Tuhkolman satamassa. Laiva oli juuri rakennettu ja oli saanut nimekseen Vasa silloisen hallitsijasuvun vaakunan mukaan. Tämän juhlallisen tapahtuman kunniaksi laivan kyljen aukoista ulos työntyvistä tykeistä ammuttiin kunnialaukauksia.

Mahtavan laivan edetessä hitaasti sataman suuta kohti nousi yhtäkkiä kova tuulenpuuska. Vasa kallistui, mutta oikeni jälleen. Toinen tuulenpuuska sai laivan kyljelleen. Vesi virtasi avointen tykinaukkojen läpi. Vasa upposi pohjaan ja vei mennessään ainakin 30 ja ehkä jopa 50 henkeä 150 hengen vahvuisesta miehistöstä. Vasta 333 vuoden päästä Vasa näki jälleen päivänvalon.

LAIVAN UUDELLEEN LÖYTÄJÄ

Yksityinen tutkija Anders Franzén aloitti Vasa-laivan etsimisen 1950 luvun alussa. Tukholman saaristossa vanhempien kodin lähellä olleet hylyt olivat lapsuudesta lähtien kiehtoneet häntä. Laivamato, Teredo navalis, joka syö puisia hylkyjä suolaisissa vesissä, ei viihdy Itämeren murtovesissä. Anders Franzén ymmärsi, mikä merkitys tällä asialla oli niille laivoille, jotka olivat uponneet Itämereen, ja vuonna 1956 hän löysi Vasa-laivan uudelleen.

OMAN AIKANSA ISO LAIVA

Vasa oli rakennettu Tukholmassa hollantilaisen laivanrakentajan Henrik Hybertssonin johdolla. Hänellä oli apunaan puuseppiä, kuvanveistäjiä, maalareita, lasittajia, purjeentekijöitä, seppiä ja monien muiden ammattien edustajia. Vasa-laivan parissa työskenteli yhteensä neljäsataa henkilöä.

Laiva rakennettiin Ruotsin kuninkaan Kustaa II Adolfin käskystä. Rakentaminen kesti noin kaksi vuotta. Laivassa oli kolme mastoa, joissa oli tilaa kymmenelle purjeelle, sen korkeus mastonhuipusta köliin oli 52 metriä, pituus keulasta perään 69 metriä, ja se painoi 1 200 tonnia. Valmistuttuaan se oli yksi mahtavimmista laivoista, joita koskaan oli rakennettu.

MIKÄ MENI VIKAAN?

Nykyaikana voimme laskea, miten laiva pitää rakentaa, jotta siitä tulee merikelpoinen. 1600-luvulla käytettiin mittataulukkoja, joiden oli aikaisemmin todettu toimivan hyvin. Säilyneistä asiakirjoista tiedämme, että Vasa-laivan piirustuksia muutettiin sen jälkeen, kun työt laivassa olivat alkaneet.

Kuningas halusi laivaan normaalia enemmän tykkejä. Tämä tarkoitti, että laivaan valitut mitat eivät enää olleet sopivia ja sen rakentajilla oli edessään aivan liian vaikea ongelma. Laiva rakennettiin käyttämällä korkeita kansirakenteita, ja siinä oli kaksi suljettua kantta tykkejä varten. Laivan pohja täytettiin isoilla kivillä, jotka
toimivat painolastina ja pitivät sen vakaana vedessä. Mutta Vasa oli yläosastaan liian painava ja laivassa oleva 120 tonnin painolasti oli liian vähäinen.

MIKSI VASA RAKENNETTIIN?

Vasa-laivan oli tarkoitus olla yksi Ruotsin laivaston tärkeimmistä aluksista. Siinä oli 64 tykkiä, joista suurin osa oli 24-naulaisia (ne ampuivat 24 naulan eli 11 kilon painoisia kuulia). Ruotsilla oli noin kaksikymmentä sota-alusta, mutta yhdessäkään niistä ei ollut niin paljon tai niin painavia tykkejä kuin Vasa-laivassa.

Vasa-laiva olisi todennäköisesti purjehtinut Puolaan, joka oli vuosia ollut Ruotsin suurin vihollinen. Puolaa hallitsi kuningas Sigismund, joka oli Ruotsin kuninkaan serkku (heillä oli sama isänpuoleinen isoisä). Sigismund oli aikoinaan ollut Ruotsin sijaishallitsija, mutta hänet oli syösty vallasta katolisen uskonsa takia.

VASA-LAIVAN NOSTON JÄLKEEN

Monien vuosien valmistelujen jälkeen Vasa nousi pintaan 24. huhtikuuta vuonna 1961. Nyt tehtävänä oli sen säilyttäminen. Hylkyä, joka oli ollut vedessä niin pitkän aikaa, ei voitu jättää hoitamatta, koska muuten puu ajan mittaan halkeaisi ja hajoaisi. 

Alussa Vasa-laivaa suihkutettiin vedellä. Samaan aikaan asiantuntijat yrittivät löytää sopivan konservointimenetelmän. Säilöntäaineeksi valittiin polyeteeniglykoli (PEG), vesiliukoinen vahamainen tuote, joka hitaasti tunkeutuu puuhun ja syrjäyttää veden. Polyeteeniglykolilla suihkuttaminen jatkui monien vuosien ajan.

VEISTOKSET

Vasa-laivan mukana löydettiin yli 14 000 irrallista puista esinettä, joista 700 oli veistoksia. Nämä käsiteltiin säiliöntäainein yksitellen ja asetettiin sitten takaisin laivaan alkuperäisille paikoilleen. Tehtävä oli kuin valtavan palapelin kokoamista.

1600-luvun sotalaivat eivät olleet vain sotakoneita, vaan ne olivat kelluvia palatseja. Pelastetuissa veistoksissa oli kultaus- ja maalijälkiä. Nykyaikaiset analyysit osoittavat, että ne oli maalattu räikeillä väreillä punaiselle pohjalle. Veistokset esittävät muun muassa leijonia, Raamatun sankareita, Rooman keisareita, meriolentoja ja kreikkalaisia jumalia. Niiden tarkoitus oli ylistää Ruotsin hallitsijaa ja osoittaa hänen voimansa, kulttuurinsa ja poliittiset pyrkimyksensä.

MIKÄ ON VASA-LAIVAN TILA TÄNÄÄN?

Vasa-laivaa on pidettävä kunnossa ja huollettava jatkuvasti. Laivan säilymiselle ratkaisevaa on vakaa ilmasto. Kun hylky oli nostettu, rautapultit ruostuivat ja tammipuu muuttui mustaksi. Lopulta sitä pitivät kasassa vain puutapit. Vedessä olevat saasteet muodostivat runsaasti rikkiä, joka tunkeutui puuhun. Nyt rikki reagoi hapen kanssa ja muodostaa rikkihappoa. Happo vahingoittaa puuta, mutta
se on harmitonta museossa vieraileville. Vasa-laivan pitkäaikaista konservointia tutkitaan edelleen.

AIKAKONE VASA-LAIVA

Kun Vasa upposi, aika pysähtyi. Vuonna 1961 pelastettiin koskematon
osa 1600-lukua. Jokaisella löydetyllä esineellä on tarinansa kerrottavanaan. Niiden joukossa ovat miehistön jäsenten luut, heidän omaisuutensa ja laivan varusteet.

Vasa-laivan pohjassa olevan mudan ja liejun seasta pelastajat löysivät kuusi purjetta, jotka eivät olleet nostettuina tuhon hetkellä. Ne ovat vanhimmat säilyneet purjeet maailmassa, ja ennen konservointia ne olivat hauraita kuin hämähäkinverkko. Löydösten tutkiminen jatkuu yhä. Monet ainutkertaiset esineet ovat esillä museon näyttelyissä, jotka herättävät eloon menneen aikakauden ja sen ihmiset.

VIERAILEMINEN VASA-MUSEOSSA

Aukioloajat

2. tammikuuta - 31. toukokuuta ja 1. syyskuuta - 30. joulukuuta
klo 10 - 17, keskiviikkoisin klo 10 - 20
(Vasa-ravintola klo 10 - 16)

1. kesäkuuta - 31. elokuuta
klo 8.30 - 18
(Vasa-ravintola klo 9.30 - 17.30)

31. joulukuuta
klo 10 - 15
(Vasa-ravintola klo 11.30 - 14.00)

Suljettu 1.1. ja 23. - 25.12.

Sisäänpääsymaksut

Aikuiset SEK 130
Lapset (0 – 18 vuotta) SEK 0
Opiskelijat (opiskelijakortti vaaditaan) SEK 100

Englanninkielisiä museokierroksia järjestetään useita kertoja
päivässä.
Museokierrokset yli 9 hengen ryhmille on varattava etukäteen.

Vasa-laivaa käsittelevä filmi esitetään päivittäin kerran tunnissa. Filmissä on englanninkielinen tekstitys.
Muunkieliset esitykset voidaan varata etukäteen.
Sähköpostiosoite varauksia varten: bokningen.vasa@maritima.se

Miten Vasa-museoon pääsee

Museo sijaitsee Djurgårdenin saarella, heti Djurgårdenin sillan (Djurgårdsbron) jälkeen oikealla.
Käyntiosoite on Galärvarvsvägen 14 Tukholmassa.
Kävellen Tukholman keskusrautatieasemalta (Stockholms centralstation) (30 minuuttia) tai Karlaplanin metroasemalta (10 minuuttia).
Raitiovaunulla 7 Sergelin torilta/Hamngatanilta pysäkille Nordiska museet/Vasamuseet.
Bussilla 69 Tukholman keskusrautatieasemalta tai Sergelin torilta pysäkille Djurgårdsbron.
Bussilla 44 Karlaplanilta pysäkille Nordiska museet/Vasamuseet.
Lautalla Slussenilta/Vanhasta kaupungista (Gamla stan) Djurgårdeniin ja kesäaikaan myös Nybroplanilta.

Djurgården

Djurgårdenin saari oli ennen kuninkaallista metsästysmaata, ja nyt se on Tukholman keskustan upea virkistys- ja huvialue, jossa käy vuosittain miljoonia ihmisiä. Sen nähtävyyksiä ovat muun muassa maailman suurin ulkomuseo Skansen, Junibacken ja Astrid Lindgrenin rakastetut lastenkirjahahmot, Gröna Lundin huvipuisto ja Vasa-museo.

Turistibussit

Museon ulkopuolella on paikoitustilaa turistibusseille.

Henkilöautot

Djurgårdenissa on vain vähän paikoitustilaa henkilöautoille. Helpointa on paikoittaa auto ennen siltaa Strandvägenille tai Narvavägenille.