Vasamuseet

Laiva Vasa keikahti ja upposi omassa täysin ensimäiselä matkala Stokholmissa 1628. 333 vuotta merenpohjala valtava sotalaiva nostethiin ylös ja saattoi jatkaa reisua. Tänä päivänä Vasa on mailman parhaiten säilytetty 1600-luvun laiva ja näytethään erikoisesti rakenetussa myseymissä Stokholmissa. Vasa on omalaatunen taijeaare ja koostuu 98 prusenttia orkinaaliosista ja satoista veistoksista.

Vasamuseessä on paitti laiva eri näyttelyitä, jokka kertovat Vasan hyvinki lyhyä ja samala aikaa pitkää histuuriaa. On olemassa hyvin varustettu kauppa ja tykätty ravintola, joka tarjoaa ruokaa sekä keveämpää lounaksia ja paakelsia. Opastettuja englantinkielisiä näyttelyitä annethaan monta kertaa päivässä. On olemassa audio-ophaita monela eri kielelä. Filmi Vasasta ja lastenfilmi ”The Vasa Piglet” näytethään joka päivä monela kielelä. Kaikki sisältyy pääsyliphuun.

Tervetuloa Vasan mailman löytöreisule!

Vieraile Vasamuseet

Aukioloaijat Vasamuseet

Aukioloaijat Vasamuseen ravintola

Ravintolan aukioloaijat, katto vebbisivua

Pääsyhinnat

Raahvaat 170 SEK
Lapset ja nuoret 0-18 vuotta 0 SEK

Pääsyliphuun sisältyy opastettu näyttely, filmit, audio-opas ja perheenjälkiä kävelä itteksheen.
Opastettu näyttely ryhmile, jossa on enemän kun yheksän henkilöä häätyy varata etukätheen. Kontaktaa Varauksen, jos haluat lissää tietoja: bokningen.vasa@smtm.se

Vierailun etua

Olema kiitolisia jos vältättä ottaa matkhaan suurempia väskyjä museymhiin, koska ei ole säilytysmaholisuuksia.

Ota mielelhään lisätröijyn matkhaan. Vasa säilyy parhaiten 18-20 °C kraijan astheissa ja sitä saattaa tuntea vähän viileätä myseymmissä kun on lämmin ulkona.

Kuvvaaminen ja filmaaminen museymmissä on luvattu vain privaattikäythöön.

Löytää Vasamuseethiin

Vierailuosote on Galärvarvsvägen 14, Stokholmi.

Kävelen eli pyörälä

Stockholm citystä se ottaa suunile 10 minuuttia ette pyöräilä, eli 20 minuuttia kävelä Vasamuseethiin.

Kolektiiviliikene

Raitiovaunuja, byssiä ja färiä mennee Vasamuseethiin. Katto Stockholmin paikalisliikentheen aikatauluja:

Biililä

Djurgårdenin parkheerinkipaikat on vähissä. Paremat parkheerinkimaholisuuet on ennen Djurgårdsbron, pitkin Strandvägeniä ja Narvavägeniä. Parkheerinkiä liikuntarajotheisile on myseymmin pääoven ulkopuolela.

Vasasta

Miksis Vasa rakenethiin?

Ruottin kuninkas Gustav II Adolf tilasi Vasan. Stokholmissa noin 400 vaimoa ja miestä aloit rakenthaan sitä 1626. Se oli voimakas laiva missä oli kolme mastia, jokka saatoit kantaa kymmenen seiliä, mittasi 52 metriä lalvasta pohjapuuhun, oli 69 metriä pitkä ja painoi 1200 tonnia. Vasasta olisi tullu tärkeä laiva 64 kanuunansa kans Ruottin merilaivastossa.

Uppous 

10 elokuuta 1628 Vasa heitti irti kiinityspaikasta linnan Tre Kronorin allipuolela. Kanuunalunkat olit auki, kaikki kanuunat veetty paikoile ja terhveysammunat laukasthiin. Hithaasti suuri laiva jätti haminan. Jälkheen muutaman tuulenpuskan laiva pani syrjälensä maata. Vesi alkoi pursuamhaan sisäle avvoimista kanuunalunkista ja Vasa upposi. Laivassa oli noin 150 ihmistä, joista vähhiinthään 30 kuolit. Piti mennä 333 vuotta ennenku Vasa uuvesti näki päivävaloa.

Miksis Vasa upposi? 

1600-luvula ei vielä oltu tietoisia misthään teureettisista räknäyksistä kuinka saapi stabiilin laivan. Vaan rakenethiin aiemitten kokemuksitten perustheela. Jos halusi lisätä teknisiä uutisia, kun Vasan raskhaat kanuunat tykistökannela, piti kokeila. Vasa tuli liian raskhaaks vesilinjan yläpuolela eikä saattanu oijasta takashiin ja saa balansin, kun hän keikahti tuulessa.

Löytäjä

Anders Franzén oli jo lapsena ollu kiinostunu niistä laivavraakista, joita on Stokholmin saaristola. 1600-luvun tokymentin tietojen perustheela Franzén haki kesinä 1954-1956 Vasaa rautakoukuila, joita veethiin muturivenheelä pitkin merenpohjaa. 25 elokuuta, kun hän ja sukeltaja Per Edvin Fälting hait Beckholmenin ulkopuolela, koukku tarttui yhteen suurheen esineesheen, joka oli tammesta. Vasa oli löyetty!

”Mailman suuriin tietopyssle”

Syksystä 1957 alotethiin nosthaan laivaa. Sukeltajat pruutasit tynneliä laivan alle mihinkä nostovaijeria meni panna. 24 huhtikuuta 1961 laiva nousi veenpinnale ja enemän ku 14 000 irtonhaisia puupalasia nostethiin ylös laivan kans. Laiva ja sen osat konserveerathiin eriksheen, ja osat panthiin sitten takashiin laivhaan jättimäisen pyssletyönä.
Vasa levittää tietoja sen aikakauvesta vielä tänä päivänä ja tutkimuksia kuinka laivan parhaiten pittää säilyttää, puusta ja sen pultista luurankhoin ja vaatepalashiin, on vieläki käynissä. Tavote on ette Vasa säilyy tulevile sukupolvile.

Lue lissää engelskaks Vasan histuuriasta ja Vasamuseetin tutkimuksesta ja säilytystyöstä: